Pekonibanaanikananmuna- lihamureke

Lie in Ruins-, Neutron Hammer- ja Perdition Winds -yhtyeistä tutulle tatuointiartisti Roni Ärlingille sika on perin tuttu eläin. Sen nahkaan on uran alkuvaiheissa harjoiteltu leimaamista, mutta nykyisellään possunlihalle on tarvetta vain ruuanvalmistuksessa.

 

1. Lisää korppujauhot veteen ja anna seoksen turvota hetki.
2. Sekoita kulhossa jauheliha, muna ja mausteet ja lisää turvonneet korppujauhot.
3. Laita noin puolet taikinasta vuokaan, lado munat peräkkäin taikinan päälle ja lisää loput taikinasta.
4. Peitä mureke pekonilla ja laita 225-asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi
5. Lisää viimeisen viiden minuutin aikana murekkeen päälle banaani parhaaksi katsomallasi tavalla.

Lisukkeeksi kelpaavat perunat, mieluiten paistettuna tai muusina.

Ronin luonnehdinta:
”Ei ole ruokaa, johon banaani ei sopisi, mutta koska lihamureke on kaikkien fiksujen ja itseään kunnioittavien ihmisten lempiruokaa, sen kanssa banaania nauttii erityisellä innolla. Itseäni kuvottavat kaikki liian kasvispitoiset ja kevyet sapuskat, joten mieluiten syön lihaa sitten tuplana, kuten tässäkin tapauksessa. Salaatti on toki hyvä lisäke, kunhan se ei ole pääosa ruokanautinnossa. Ruokajuomaksi voin suositella luonnollisesti olutta tai pientä viskiä aperitiiviksi, mutta tämän setin kun nykäisee yhdeltä istumalta, pari seuraavaa päivää menee takuuvarmasti sohvalla maaten ja ruokaa sulatellen. Ja luonnollisestihan mureketta syödään vain tiistaisin, sillä tiistai on virallinen murekepäivä.”

Megan tuomio:
”Lihamureke on vanha klassikko, jota on opittu syömään jo pyhäaterioilla isovanhempien luona ja koulussa ala-asteella. Murekkeen täyttäminen sekavihanneksilla tai keitetyillä kananmunilla lienee perua ajoilta, jolloin lihaa pidettiin kalliina ja korviketta haettiin halvemmista aineksista. Nykyisenä yltäkylläisyyden aikana murekkeen voi päällystää pekonilla (Muumion kädet, Inferno #10/2011), ja uusavuttomimmat hakevat murekkeen valmiina eineksenä kaupasta ja kypsentävät sen uunissa. Makea banaani ja suolainen liha voi aluksi kuulostaa kummallisen eksoottiselta yhdistelmältä, mutta syödäänhän sinihomejuustoakin joulupiparin kanssa ja hyvää on. Apinanruoka toimii myös leikkeleenä ruisleivän päällä. Murekkeen maustaminen tarjoaa loputtomasti vaihtoehtoja aina perinteisestä suolasta ja valkopippurista valkosipuliin, chiliin, tacomausteseokseen ja niin edelleen. Sipulin korvaaminen pussillisella sipulikeittoa on myös vanha kikka, mikäli tippa tulee herkästi linssiin pilkkomishommissa tai muuten vaan laiskottaa. Samaa makea–suolainen-teemaa kannattaa kokeilla laajentaa myös pottumuusin puolelle korvaamalla osan perunoista bataatilla tai porkkanalla. Bonuksena saa vielä pirteänoranssin värin lautaselle.  Muusiinhan pitää muistaa laittaa perinteitä kunnioittaen kunnolla suolaa, lähes nyrkillinen voita sekä punaista maitoa. Hyvä kastike kruunaa usein kokonaisuuden, mutta tukevasti perusasioiden äärellä ollessa sekin on turhaa.”

 

Heavy Cooking Club on Infernon oma ruokakerho, jota vetää lehden sivuilla tutkiva kulinaristi Miika ”Mega” Kuusinen. Raskas musiikkimaku vaatii raskaat ruoat!