CHILI CON CARNAGE

Death metal- ja grindcoremiehet ovat tunnetusti kipakan mätön perään. Niin myös Cannibal Accidentin kitaristi-ääntelijä Petri Kolkka, joka ei ruokaa laittaessaan kysele ikinä lihan alkuperää.

1. Pilko sipuli ja valkosipulit pieniksi.
2. Poista siemenet paprikasta ja chileistä. Pilko.
3. Silvo pekoni ja ruskista lihaosasto isolla kuumalla paistinpannulla öljyä ja voita käyttäen. Lisää suolaa ja mustapippuria ja maista lihan suolaisuus.
4. Raivaa pannulta tilaa sipuli-, valkosipuli- sekä paprikaosastolle, anna kuullottua hetki ja sekoita.
5. Lisää chilit ja tumma olut. Anna kiehua.
6. Lisää tölkillinen valutettuja kidneypapuja ja tölkki tomaattimurskaa. Mausta lisäämällä sitruunan mehu, jauhettu juustokumina, kaakaojuomajauhe ja juokseva hunaja.
7. Lisää lihat ja anna kiehua miedommalla lämmöllä noin tunti välillä sekoittaen. Tarkista maku ja lisää hanaa jos tarvetta.

Revi halutessasi tuoretta korianteria annoksen päälle ja tarjoile keitetyn riisin kera. Juomaksi käy vaikka olut.

Petrin oma luonnehdinta:
”Riskejä pitää ottaa niin musan tekemisessä kuin ruuanlaitossakin. Tässä annoksessa riskaabelia on, että saa kolminaisuuden eli suola–happo–sokeri-triplan kuntoon. Kun se on kohdillaan, niin kyllähän tätä mättää. Varsinkin talviaikaan lämmittää mukavasti. Ja aluksihan lämmön tunne on vain yläkehossa, mistä matka jatkuu aina vain alaspäin ja alaspäin…”

Megan tuomio:
”Reilut kuusi vuotta sitten Tapio ’Papa’ Wilska esitteli oman näkemyksensä klassisesta chili con carnesta (Inferno #35). Silloin happo-suola-tasapainoa haettiin muiden muassa kapristen ja punaviinin avulla. Mättömies Kolkka lähestyy samaa aihetta oluen ja sitruunan kautta, mutta lisää mukaan hunajan ja kaakaojauheen aikaansaaman makeusaspektin, jollainen oli käytössä myös viimesyksyisessä Seremoniallinen burrito -reseptissä. Kumpaakaan tulkintaa ei voi missään nimessä haukkua huonoksi. Vaikka ccc:n lähtökohta on tulisuus, se ei saa olla ainoa määräävä tekijä. Tässä ruokalajissa chiliä voisikin kuvailla kantavaääniseksi heavyorkesterin solistiksi,  joka vaatii taustalleen tasapainossa toimivan tanakan rytmiryhmän sekä osaavan kitaristin. Reseptissä basistin ja rumpalin virkaa toimittavat lihaosasto, sipulit, paprika, pavut sekä tomaattimurska kitaristin sooloillessa oluen voimalla loppumausteiden kanssa. Ei olekaan mikään ihme, että tällaisella porukalla synnytetty täyspitkä sisältävää rajua ja räjähtävää raskasrokkia, jossa on riittävästi munaa.”

 

Heavy Cooking Club on Infernon oma ruokakerho, jota vetää lehden sivuilla tutkiva kulinaristi Miika ”Mega” Kuusinen. Raskas musiikkimaku vaatii raskaat ruoat!